Yhdistys Savirakentamisen edistämiseksi

Saviyhdistyksen ensimmäiseksi Kuukauden Savikasvoksi valitsimme yhdistyksen kunniajäsenen, rakennusarkkitehti Teuvo Rankin.

Kertoisitko ensin jotakin itsestäsi?

Olen nyt 75-vuotias toukokuussa vuonna 2023. En tiedä, miltä tämän ikäisenä pitäisi tuntua. Erilaiset kolotukset ja vaivat näyttävät kuitenkin tulleen osaksi elämääni. Muutama vuosi sitten ehkä tunsin itseni kyvykkäämmäksi ja virkeämmäksi ja asioita tapahtui enemmän, mutta se on nyt vaan osa tätä elämänvaihetta. Vaimoni Hannelen olen tavannut lähes 50 vuotta sitten. Meillä on kaksi tytärtä; vuonna 1984 syntynyt Tuuli ja 1988 syntynyt Siiri. Tytöt viettävät omaa elämäänsä eivätkä asu enää kotona.

Vuonna 1984 onnistuimme löytämään Turusta Aurajoen tuntumasta vanhan torpan. Aluksi talossa ei ollut juoksevaa vettä, vaan vesi tuli porakaivosta, viemäriä ei ollut. Piharakennuksen takana oli ulkokäymälä. Torppa oli varsin huonossa kunnossa, sen takia pystyimme sen hankkimaan, koska se ei ollut mennyt kaupaksi muille. Paikka oli mielestämme niin hieno ja minulla oli sen verran rakennusalan taustaa, että uskoimme pärjäävämme ja saavamme tästä kodin. Niin syntyivät kaupat ja torppa on ollut kotinamme nyt lähes 35 vuotta. Alussa alkaneet kunnostustyöt eivät tule koskaan loppumaan. Tämä prosessi on kuin vanhalla autolla ajamista, sillä kyllä pärjää kun sietää pientä epätäydellisyyttä, eikä nirsoile turhaan. Tontilla on myös muita rakennuksia, jotka ovat nyt täyttyneet tavarasta. Piha antaa mahdollisuuden puuhata kasvien kanssa ja tietenkin saven kanssa on mahdollista harrastaa monenmoista.

Milloin ja miten savi tuli ensimmäistä kertaa elämääsi?

Lapsuudenkodissani pientilalla Merimaskussa oli kaivettu lehmille juomista varten savikuoppa. Kuopan reunalla oli hyvää savea, jonka kanssa puuhailin innokaasti. Kerran humpsahdin veteen enkä silloin osannut vielä uida. Paikalla oli onneksi myös hiukan vanhempi veljeni, joka huomasi minun pudonneen kuoppaan. Hän otti läheiseltä kaivolta kepin, jolla huitoi vedessä. Muistan nähneeni vedessä kepin, johon tarrauduin ja veljeni kiskoi minut kepillä ylös kuopasta.

Toinen hyvä savikokemus oli vuonna 1974 kolme viikkoa kestäneellä keramiikkaleirillä Jalasjärvellä. Leirillä opittiin monenlaisia tekniikoita, myös dreijaaminen onnistui minulta, sain opettajalta hyvää palautetta. Jäi tunne että homma on minulla selkäytimessä ja savi tuntui jotenkin tutulta. Kurssin jälkeen rakensin lapsuudenkotiini pienen keramiikanpolttouunin, sekä puusta oman dreijan.

Kolmannen kerran hurahdin saveen kun Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoiden Luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikkö järjesti 10-päiväisen savirakennuskurssin Helsingissä v. 1992. Kurssin jälkeen rakensimme pihallemme varastorakennuksen päätyyn kevytsavimassasta Hannelen työhuoneen. Sen jälkeen aloinkin jo pitämään itse savirakennuskursseja. Viimeisimpänä etappina aloin opettaa v. 2019 Mynämäellä alkaneessa Savirakentajakoulutuksessa, jossa olen edelleen hengessä mukana.

Mitä saveen liittyvää puuhailet nyt tai onko sinulla joku saveen liittyvä työ meneillään juuri tällä hetkellä?

Tällä hetkellä ei ole mitään erityistä meneillään, mutta muutama vuosi sitten tein tähän piharakennuksessa olevaan varastotilaan savilattian, jonka pinta-ala on noin 27 m2. Se oli mielenkiintoinen projekti. Kehitin itse savilattian reseptin. Lattian kokonaispaksuus on 9 cm. Lattia tehtiin kolmena, osin neljänä kerroksena. Kaikkien kerrosten annettiin kuivua ja tämä vei jo oman aikansa. Kaikkien kerrosten massat tehtiin erikseen etukäteen ja jokaisen koostumus oli erilainen. Massat sekoitettiin mammuttimyllyllä, eli vaakatasosekoittimella ja varastoitiin pressujen alle. Lattian teko kesti noin kaksi ja puoli kuukautta, työn aikana kertyi kaikenlaista oppia niin kuin savirakentamisessa yleensäkin.

Tällä hetkellä minulle tulee jonkin verran yhteydenottoja eri puolilta Suomea savirakentamisesta kiinnostuneilta ja mielelläni heitä neuvon kohtuumäärissä.

Mitä savirakentamiseen liittyvää haluaisit edistää tällä hetkellä tai mitkä savirakennusasiat sinua kiinnostavat erityisesti?

Mielestäni savirakentamiseen liittyvät asiat ovat tällä hetkellä menossa hyvin eteenpäin. Tampereen yliopistossa on tehty hyvää tutkimusta savimateriaaleista ja saven ominaisuuksista. Kun saadaan virallista, luotettavaa tietoa niin savirakennuksia tullaan näkemään tulevaisuudessa. Uudet, innostuneet ihmiset vievät asiaa eteenpäin ja näyttää että aihepiiri kiinnostaa tällä hetkellä paljon.

Ketkä henkilöt ovat erityisesti inspiroineet sinua savirakentamiseen liittyvissä asioissa?

Erityisesti sellaiset henkilöt, joilla saven kanssa tekeminen on lähtenyt liikkeelle samalla tavalla kuin minulla. Että saven kanssa tekeminen on lähtenyt liikkeelle ikään kuin selkäytimestä. Esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka ovat rakentaneet itselleen savitalon. Rakentaminen lähtee usein liikkeelle sellaisesta tilanteesta, että on tottunut tekemään asioita selkeästi ja ehkä ripeästi, on koneita ja laitteita, savi on mahdollisesti ollut tuttua. Monasti nämä ihmiset asuvat maaseudulla ja ovat ehkä maatilayrittäjiä tai muuten tekeviä ihmisiä.

Lähiseuduilta mainitsisin Vehmaalta Sinikka Riittiön, joka rakensi itselleen kaksi savirakennusta. Saksasta tulee mieleen Renata Wendt, jonka luona olen päässyt vierailemaan. Kävimme kiertämässä hänen tekemiään kohteita, joissa oli savilattioita ja rappauksia. Hänellä oli tilallaan hevonen, jota hän piti lannatuotannon takia, koska tarvitsi savitöihin lantaa. Saksassa on myös professori Gernot Minke, joka on kirjoittanut aihepiiristä useita kirjoja. Olen tavannut hänet muutamia kertoja, hän on myös vieraillut Suomessa. Myös professori, DI Klaus Dirks, joka on toiminut mm. Berliinin pyöreän savikirkon rakennesuunnittelijana. Pidän myös suuressa arvossa kaikkia, jotka ovat rakentaneet savitalon Suomessa. Olen yrittänyt heitä sparrata ja heidän innostuneisuutensa on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Olen myös oppinut heiltä paljon.

Mikä voisi olla savirakentamisen rooli tulevaisuudessa?

Savesta voi tehdä monenlaisia juttuja, mutta jos ajatellaan talojen rakentamista, niin kevytsaviharkot kytkettynä tietynlaiseen runkojärjestelmään sekä savielementit ovat sellaisia joita tullaan varmaan näkemään. Tulevaisuudessa voisi olla savikuitulevyjä, jotka korvaisivat kipsilevyt. Erilaiset savimassat rakennuskorjauksissa, erilaisissa paikoissa missä tarvitaan kosteuspuskuria, erilaisia tiivistyksiä, lahojen hirrenkohtien paikkauksissa. Savella on paljon käyttökohteita, joita on vaikea tässä luetella yksityiskohtaisesti.

Kokemattoman ihmisen, joka haluaa rakentaa itselleen talon, erityisesti savitalon, on helpompi lähteä liikkelle valmiiden savituotteiden kanssa. Jos haluaa nopeasti päästä tuntumaan savirakentamisen kanssa, voi rakentaa itselleen esimerkiksi leikkimökin rungon ja täyttää seinät saviolkimassalla ja rapata seinät savilaastilla. Koirankopista alkaen kaikki on mahdollista. Alle 50 m2 taloja koskevat lämmöneristysmääräykset ovat myös kevyempiä kuin sitä suurempien talojen. Pitää mahdollistaa itselleen olosuhteet, jossa kokeilu ja käsillärakentaminen on mahdollista. Pelkkä kirjoista saatava tieto ei vielä anna riittävää kokemusta vaan on päästävä kokeilemaan ja saatava tuntuma omiin hyppysiin.

Milloin sinulla on viimeksi ollut kädet savessa?

Olen tehnyt pihalle ojia, joissa sadevedet valuvat. Olen tehnyt niihin massoja, joissa on saven lisäksi kuitua, hevosenlantaa, hiekkaa ja silttiä. Saan niistä tehtyä muutaman sentin paksuisen kerroksen ojan pohjalle, tämä kerros kestää valuvan veden rasituksen. Tämän talon korvausilmaventtiilien läpiviennit tilkitsin savesta ja puukuidusta tehdyllä massalla. Kyllä savi on hyvin monipuolinen materiaali. Sitä on käytetty myös kosteussulkuna kaivojen ja rakennusten ympärillä kautta aikojen.

Teuvon haastattelu: Julia Ritvas
Kuvat: Tuula Laakso

Yhdistys esittelee jatkossa sivuillaan kuukauden savikasvon. Onko sinulla tekeillä jotain mielenkiintoista saven saralla ja oletko Savi ry:n jäsen? Ehdota itseäsi tai saveen seonnutta kaveria lisätietojen ja kuvan kera sivuillemme!