Kevytsavella tarkoitetaan rakennusmateriaalia, joka koostuu orgaanisesta kuidusta esim. kutterinlastusta tai oljesta, ja savesta. Kuitu sekoitetaan savilietteeseen ja valmis kevytsavimassa voidaan valaa kantavan puurungon väliin tai siitä voi valmistaa erilaisia harkkoja tai elementtejä, joita käytetään rakentamiseen niiden kuivuttua. Kevytsavi toimii rakennuksessa siis lämmöneristeenä ja tarvitsee itselleen rungon. (Hamard, 2017; Volhard et al., 1994)
(engl. light earth, light earth block, light clay, straw clay, slip straw, rammed straw, green bricks, lightweight loam block, ger. leichtlehmbau)
Kevytsavessa yhdistyvät saven hyvät ominaisuudet lämmöneristävyyteen ja helppoon työstettävyyteen. Kuivan kevytsaven paino on halutusta koostumuksesta ja käyttötarkoituksesta riippuen on 3OO-12OO kg/m3. (Volhard et al., 1994)
Suomessa rakennuksilla on korkeat eristävyysvaatimukset. Suomessa seinän U-arvon (lämmönläpäisykerroin) vaatimus on 0,17 W/(m2K) ja alennetulla U-arvolla, esim. massiivipuuseinällä, vaatimus on 0,40 W/(m2K). Esimerkiksi hampunpäreestä ja savesta koostuva kevytsavi voi olla tiheydeltään jopa 300–450 kg/m3, jolloin noin 45-50 cm paksulla kevytsavirakenteella päästäisiin vaadittuun 0,17 arvoon. Alennetulla U-arvovaatimuksella kevytsaviseinä voisi olla jopa noin 20 cm paksu tai rakentaa tiheämmästä massasta suuremmalla paksuudella. (Westermarck, 1994) Koko rakennuksen eristävyyteen vaikuttavat materiaalin U-arvon lisäksi myös rakennuksen aukotus, ikkunoiden eristävyys sekä ilmanvaihto. Kuten jo Yleistä savirakentamisessa -osiossa sivuttiin, kevytsavi pääsee yksiaineisena savirakenteena lähimmäs näitä vaatimuksia, mutta tarvittava tiheys on kevytsavellakin haastava saavuttaa.
Nykyrakentamisessa on tärkeää välttää homesienten kasvua. Märissä savirakentamistekniikoissa, kuten kevytsavessa, on aina riski itiökasvulle. Kuivumisen aikana massa on altis homesienten ja eliöiden kasvulle erityisesti, jos massassa käytetään orgaanisia kuituja. Kaikki homesienet ja mikrobit eivät kuitenkaan ole haitallisia. (Mikkola et al., 2022). Homeet voivat alkaa kasvaa kevytsaven kosteissa kuiduissa, vaikka kuituaines olisikin kuivattu ennen massan tekoa. (Minke, 2013; Volhard et al., 1994)
Kevytsaven kastuessa on vaarana on myös rakenteen hajoaminen, sekä saven routiminen. Näistä syistä kevytsavirakenne tarvitsee suojata erityisen. Julkisivussa on hyvä käyttää tuulettuvaa puuverhousta tai rappauslaastia. Savirakennuksissa on myös hyvä olla isohkot räystäät ja tarpeeksi korkeat perustukset. (LUOMURA, n.d.; Rauch, 2013; Volhard et al., 1994)
Vaikka kevytsaveen liittyy riskejä, se on silti oikein kuivattuna rakennettuna. toimiva ja turvallinen rakenne, eikä siitä erity terveydelle haitallisia aineita. Se on rakennusfysikaalisesti myös hengittävä ja varma rakenne, sillä se kuivuu hyvin nopeasti, eikä rakenteessa ole rajapintoja, joihin kosteus voi tiivistyä. Höyryn kulkeutuessa rakenteen lämpimältä puolelta kylmälle kulkee myös vesi kuivalle puolelle ja pystyy haihtumaan rakenteen pinnasta. Rapattu kevytsaviseinä on kuitenkin täysin ilmatiivis. Kuivalla savella ei ole ominaishajua.
Kevytsavelle on tehty palokokeita, joissa on todettu, että kevytsavi ei levitä paloa ja eristävän hiilikerroksen muodostuminen suojaa pintaa tulen vaikutukselta. (Volhardt, 2016) Näin ollen voidaan esittää, että kevytsavi on paloturvallista, sillä olkien käsittely savella tekee ne vaikeammin palaviksi. Myös rappaamalla pinnoitetut kevytsavirakenteet ovat selviytyneet hyvin palokokeissa. Tampereen yliopiston ECOSAFE- JA ECOSAFE 2 -hankkeiden loppuraportissa esitetään, että palokokeissa kutterinlastueristeellä ja puualustan päälle tehdyllä savirappauksella varustettu seinä saatiin täyttämään 60 minuutin palonkestovaatimus ei-kantavana osastoivana rakenteena. (Ben-Alon et al., 2019; Vinha et al., 2023; Volhard, 2016; Volhard et al., 1994)
Ben-Alon, L., Loftness, V., Harries, K. A., & Cochran Hameen, E. (2019). Integrating Earthen Building Materials and Methods into Mainstream Construction Using Environmental Performance Assessment and Building Policy. IOP Conference Series: Earth and Environmental Science, 323(1), 012139. https://doi.org/10.1088/1755-1315/323/1/012139
Hamard, E. (2017). Rediscovering of vernacular adaptative construction strategies for sustainable modern building: Application to cob and rammed earth [Phdthesis, Université de Lyon]. https://theses.hal.science/tel-01715849
LUOMURA. (n.d.). Hengittävät rakenteet. Retrieved 31 July 2023, from https://www.luomura.com/teemasivuja/hengittavat-rakenteet/
Mikkola, J. (2022). Ilmakirja: Painovoimainen ilmanvaihto. Moreeni.
Minke, Gernot. (2013). Building with earth: Design and technology of a sustainable architecture (Third and revised edition.). Birkhäuser.
Raision asuntomessut. (1997). Luonnonmukaisuutta parhaimmillaan: Talo savesta [Esite]. https://www.saviry.fi/artikkelit/RaisioEsite01.PDF
Rauch, M. (2013). Building Simply with Loam. In C. Schittich, Building Simply (pp. 37– 43). Detail Business Information GmbH, The. http://ebookcentral.proquest.com/lib/aalto-ebooks/detail.action?docID=1075553
Vinha, J., Tuominen, E., Valovirta, I., Hietikko, J., Tuurala, I., Huttunen, P., Jokela, T., Forss, A., Saari, A., Joensuu, T., Malaska, M., Alanen, M., Salkinoja-Salonen, M., Vaali, K., & Brander, J. (2023). Kosteusturvalliset ja ympäristöystävälliset kutterinlastueristeiset puurakenteet: ECOSAFE- ja ECOSAFE 2 -hankkeiden loppuraportti. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2958-7
Volhard, F. (2016). Light Earth Building: A Handbook for Building with Wood and Earth. Walter de Gruyter GmbH. http://ebookcentral.proquest.com/lib/aalto-ebooks/detail.action?docID=4508498
Volhard, Franz., Westermarck, Mikael., Kejonen-Korkalo, Eira., & Valjakka, Anita. (1994). Savirakentaminen: Kevytsavitekniikka. Rakennusalan kustantajat.
Westermarck, M., & Vinha, J. (2023). Esiselvitys vähähiilisistä ja luonnonmukaisista rakennustuotteista ja niiden käyttöpotentiaalista (p. 70). Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni. fi/bitstream/handle/10024/149985/978-952-03-2835-1.pdf?sequence=2
Kategoria: Savi rakennusmateriaalina