Oletko haaveillut uniikista ja aikaa kestävästä, ripauksen ylellisyyden tuntua tuovasta savilattiasta? Parhaimmillaan savilattia on kuin taideteos ja samalla luontoa kunnioittava valinta. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu savilattioista ja työtavoista yleisellä tasolla. Nämä tekstit helpottavat ideointia ja suunnittelua, mutta eivät sisällä tarkempia työvaihekohtaisia ohjeita.
Nykyaikaisissa savilattioissa on käytössä kahta erilaista toteutustapaa. Savilattiat voidaan tehdä laastilattioina, jolloin massa levitetään lattiaan hiertimien ja/tai rappauslastojen avulla. Toinen toteutustapa on iskossavilattia, josta käytetään myös termiä massiivisavilattia tai juntattu lattia (engl. rammed floor). Tällä menetelmällä voidaan tehdä paksumpia lattiamassakerroksia, jolloin myös kiviaines on yleensä isompaa. Massiivisavilattia tehdään tiivistämällä lattialle levitetty massa käsijuntan ja tärylätkän (maantiivistin) avulla. Tässä tapauksessa on tärkeä huomioida jo suunnittelussa, että rakenteet kestävät koneiden käyttöä. Massiivisavilattian pintaa koneellisesti hiomalla saadaan kivimateriaalia näkyviin eli tuloksena on terrazzo-tyylinen lattia. Ilman hiontaakin savilattia on sävyltään tyypillisesti hieman vaihteleva.
Savilattia voidaan tehdä monenlaisten lattiarakenteiden päälle. Tärkeintä on, että pohja on jämäkkä ja joustamaton. Savilattian alla ei saa tapahtua rakenteiden elämistä ja rakenteiden tulee olla mitoitettu kestämään savilattian painoa. Tässä on hyvä tarvittaessa konsultoida rakennusalan asiantuntijaa. Savilattia voidaan siis tehdä esimerkiksi betonilaatan, lattialevyjen tai tiiviiksi tärytetyn vaahtolasi-eristeen päälle. Vaikka savilattiamassa on tekovaiheessa seiniin tulevaa rappausmassaa kuivempaa, on alustan hetkellinen kosteudenkesto hyvä ottaa huomioon. Savilattian sisään voidaan sijoittaa joko sähkö- tai vesikiertoiset lämmitysputket. Tällöin on huomioitava savilattian riittävä paksuus ja sopiva massakerrosten määrä. Laastilattiaa voidaan vahvistaa käyttämällä tähän soveltuvaa rappausverkkoa. Laastilattiana toteutetun lattian vähimmäiskorkeudeksi suositellaan noin 2,5cm. Massiivisavilattian paksuus on tyypillisimmin 5-15cm.
Savilattian pintakäsittelyyn soveltuvat monet puulattioille tarkoitetut luonnonmukaiset pintakäsittelyaineet kuten öljyt, vahat ja niiden seokset. Kestävin pinta saadaan öljyämällä, jolloin pintaan imeytetään useampi kerros saman päivän aikana. Öljyistä parhaiten soveltuvat kuivuvat öljyt, kuten vernissa ja pellavaöljy. Myös kuivuvia ruokaöljyjä voi käyttää.
Öljyäminen tummentaa saven sävyä. Vaaleamman lopputuloksen saa vähentämällä öljyä ja viimeistelemällä pinnan vahalla. Toinen vaihtoehto on käyttää pintakerroksessa vaaleammista savilaaduista valmistettuja savilaasteja. Myös öljyjä ja vahoja löytyy sävytettyinä tai niitä voi sävyttää tai.
Pintakäsittelyaineet imeytyvät sitä syvemmälle, mitä karkeampaa hiekan raekokoa lattiamassassa on käytetty. Hienojakoisille lattiapinnoille, kuten stucco-laastille, pelkkä vahakäsittely ei ole suositeltavaa heikon imeytyvyyden vuoksi, mutta osittain laimennettu nestemäinen karnaubavaha voi sopia esimerkiksi isommalla raekoolla tehdylle iskossavilattialle. Vahalla kyllästetyssä lattiassa kulutuspinta on öljyttyä lattiaa ohuempi ja sen rikkoutuessa käsittelemätön savi tulee helpommin esille. Pinta on kuitenkin korjattavissa ja uudelleen käsiteltävissä. Pintakäsittely kannattaa valita tilan käyttötarkoituksen ja kulutuksen mukaan.
Savilattian huoltaminen on helppoa. Käytöstä tulleet pintanaarmut saa häivytettyä uudella pintakäsittelyllä. Tarvittaessa pinnalle voi tehdä myös perusteellisemman hionnan. Huoltoöljyäminen kannattaa tehdä koko lattialle, koska öljytyn alueen rajat jäävät muutoin näkyviin. Tarve savilattian uudelleen öljyämiseen tai vahaamiseen riippuu lattian käytöstä ja kulutuksesta. Uudelleen öljyäminen on hyvä tehdä 4-10 vuoden välein. Vahaaminen 1-5 vuoden välein. Vahattua pintaa ei kannata öljytä myöhemmin, mutta öljytyn pinnan voi halutessaan vahata.
Savilattian toteutuksessa materiaalit ovat edullisia. Eniten resursseja vaatiikiin työaika. Työtuntien lisäksi suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon kuivumisajat massakerrosten välillä ja pintakäsittelyn osalta. Lattian koosta, kerrosten määrästä ja kuivumisolosuhteista riippuen lattian valmistumiseen käytettävä aika voi olla muutamista viikoista kuukausiin. Mutta hyvää kannattaa odottaa. Jos lattian haluaa tehdä itse, on kannattaa aiheeseen perehtyä ennakkoon myös käytännön kokemuksen kautta.
Suomessa savi on pääosin savespitoisempaa verrattuna esimerkiksi Euroopan muihin saviesiintymiin. Muualta Euroopasta löytyvä savinen maa-aines sisältää tyypillisesti hiekkaa. Sen sijaan Suomesta löytyy selkeitä savikerrostumia. Muualla maailmassa puhutaankin usein maalattioista savilattioiden sijaan. Jos etsit tietoa englanninkielisiltä sivuilta, hakusanoina kannattaa käyttää “earth floors” tai “earthen floors”.
Lisätietoa: Thomson J, Crimmel S R. 2014. Earthen Floors: A Modern Approach to an Ancient Practice. 2014
Kategoria: Savi rakennusmateriaalina