Olki­paa­li­ra­ken­ta­mi­nen

Olki­paa­li­ra­ken­ta­mi­nen

Nebraskassa, Pohjois-Amerikassa on rakennettu olkipaalirakennuksia 1800-luvun lopulta lähtien, ja vanhimmat yhä käytössä olevat rakennukset ovat yli 100-vuotiaita. Olkipaalirakentaminen on yleistynyt viime aikoina ympäri maailman rakenteen ekologisuuden, hyvän lämmöneristävyyden ja edullisuuden takia. Käyttämällä maatilojen omia raaka-aineita ja omaa työtä, kustannukset voivat jäädä melko maltillisiksi.

Olkipaaliseiniä voidaan käyttää kantavina rakenteina, mutta Suomessa keskitytään lumikuormien takia rakenteisiin, joissa paaleja käytetään kantavan puurungon välissä. Seinärakenne koostuu päällekkäin pinotuista olkipaaleista. Paalikerrokset tapitetaan toisiinsa rauta- tai puusauvoilla, jotka lävistävät kaksi tai kolme alempaa kerrosta tai ne voidaan kiinnittää muuraamalla, kun paalit on ensin kieritetty laastissa siten, että niihin on muodostunut kova kuori. Vaihtoehtoisesti paalit on mahdollista tukea harvalla (vino-)laudoituksella, joka kiinnitetään rakennuksen runkoon. Seinärakenne voidaan pinnoittaa rappaamalla, mutta se voidaan myös laudoittaa tai levyttää. Rappaamisessa on käytetty kalkki-, sementti- ja savilaasteja joko sellaisenaan tai vahvistamalla paalien sivupinnat sidotulla metallisella rappausverkolla tai harvalla juuttikankaalla.

Suomessa olkipaaleja on käytetty sotien jälkeen pihanavettojen rakentamisessa. Viime vuosina kiinnostus olkipaalirakentamiseen on virinnyt uudestaan. Uudempia Suomessa tehtyjä olkipaalirakennuksia ovat esimerkiksi Snellman korkeakoulun ateljeerakennus Jollaksessa Helsingissä, Humppilassa sijaitsevat Mikko Kylämarkulan majoitusrakennus Villa Pellavista ja Rami Reunasen omakotitalo, Arndt Reuterin 3 majoitusmökkiä Paraisilla sekä Tapani Marjamaan rakennukset Orivedellä ja Sonkajärvellä, Seppo Mannermaan suuri olkipaalihalli xxx (300m2) ja Antonia Ringbomin ateljee xxx. Lisäksi olkipaaleista on rakennettu mökkejä, varastoja sekä meluaitoja. Uudemmissa olkieristeisissä rakennuksissa käytetään usein myös tehdasvalmisteisia olkielementtiseiniä, mikä nopeuttaa rakentamista merkittävästi.

Lähde: Westermarck Mikael, Riuttamäki Juha-Pekka, Pelto-Uotila Tero, Weck Tor-Ulf: Olkipaalit rakennusaineena maatilojen puurakennuksissa. Teknillinen korkeakoulu 2002.

Kategoria: Savi raken­­nus­­­ma­te­ri­­aa­lina

Sähköposti
saviposti(a)saviry.fi